Rokote on paras suoja

Influenssa on viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka on jälkitauteineen vaarallinen vanhuksille, pienille lapsille, raskaana oleville sekä sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville. THL:n ylilääkäri ja rokotetutkija HANNA NOHYNEK kertoo, milloin rokottautuminen kannattaa.

Influenssarokotteen ottamista suositellaan lokakuusta lähtien, mutta rokotuksen voi ottaa myöhemminkin, sillä kaikki influenssatyypit eivät rantaudu Suomeen samanaikaisesti. Kipeänä rokotusta ei kannata ottaa, mutta toipilaana se on jo mahdollista.

Hyvinvointialueet tiedottavat, milloin, mistä ja miten influenssarokotteen saa. Joissakin apteekeissa on mahdollista saada rokote pistetyksi. Lähiapteekkien henkilökunta opastaa mielellään influenssarokotteeseen liittyvissä kysymyksissä.

– Mikäli apteekki ei tarjoa rokotuspalvelua, sieltä voi lääkärin kirjoittamalla reseptillä ostaa influenssarokotteen ja käydä pistättämässä sen terveysasemalla tai työterveyshuollossa, THL:n ylilääkäri ja rokotetutkija Hanna Nohynek ohjeistaa.

Influenssaan sairastuu influenssakauden aikana noin joka kymmenes aikuinen. Kansallisen rokotusohjelman lisäksi influenssarokotteen voi ottaa omalla kustannuksellaan apteekeissa ja yksityisen terveydenhuollon kautta. Osa työnantajista tarjoaa influenssarokotuksen osana työterveyshuoltoa.

– Influenssa on hyvin arvaamaton, minkä takia kauden alkamista on vaikea ennustaa eikä epidemian aiheuttavaa virusta voida tietää etukäteen, Nohynek kertoo.

Yleensä A-virukset rantautuvat ensin ja B-virus myöhemmin, ja kauden huippu nähdään reilusti vuodenvaihteen jälkeen. Koronapandemian jälkeen toinen B-viruksista, B-Yamagata, on kokonaan lakannut kiertämästä ja näin epidemian huippu on saavutettu melko varhain vuodenvaihteen tienoolla.

OSA KANSALLISTA ROKOTUSOHJELMAA

Osana kansallista rokotusohjelmaa influenssarokotteen saavat raskaana olevat, kaikki 65 vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat lapset ja sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.

– Riskiryhmien lisäksi rokotteen saavat varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon. Lisäksi rokotteen saa vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiri,
Nohynek kertoo.

Viime ja tulevalla kaudella influenssarokotuksen ovat saaneet myös lintuinfluenssan riskissä olevat erikseen nimetyt ammattiryhmät.

OIREET JA JÄLKITAUDIT

Influenssa on viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella. Muita oireita ovat lihaskipu, päänsärky ja huonovointisuus. Lisäksi saattaa ilmaantua kuivaa yskää, kurkkukipua, nuhaa ja nenän tukkoisuutta kuten tavallisessa nuhakuumeessa. Lapsilla saattaa lisäksi esiintyä maha- ja suolisto-oireita. Pelkästään oireiden perusteella on lähes mahdotonta erottaa influenssaa tavallisesta nuhakuumeesta.

– Lapsilla jälkitauteja ovat korvatulehdus ja keuhkoputkentulehdus, mutta erityisen huolestuttava jälkitauti on kaikilla ikäryhmillä esiintyvä keuhkokuume, joka voi aiheuttaa jopa kuoleman. Influenssan jälkeen myös sydäninfarktien ja aivoverenkierron häiriöiden ilmaantuvuus on lisääntynyt. Influenssa voi myös pahentaa perussairautta ja huonontaa toimintakykyä, Nohynek sanoo.

SUOJATEHO JA HAITTAVAIKUTUKSET

Perinteisten influenssarokotteiden suojateho on lapsilla hyvä, 60–70 prosenttia, mutta vanhuksilla suojateho on matalampi, 40–60 prosenttia, joskus vähemmänkin, varsinkin jos A(H3N2)-valtavirus on päässyt muuntautumaan paljon, eikä sen rakenne ole enää vastannut rokotteen virusantigeenin rakennetta.

– Vanhemmille ja immuunipuutteisille onkin kehitetty niin sanotusti paranneltuja influenssarokotteita, joiden suojateho on jonkin verran parempi. Näistä kansallisessa ohjelmassa on ensi kertaa käytössä adjuvantillinen rokote, jota suositellaan 85 vuotta täyttäneille, Nohynek kertoo.

Lapsille suositellaan helposti annosteltavaa nenäsumuterokotetta, jossa on kolme elävää, heikennettyä virusta. Muut pistettävät rokotteet sisältävät neljän viruksen antigeenejä.

Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia, mutta ne ovat yleensä ohimeneviä ja niitä esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista. Pistettävän influenssarokotteen jälkeen rokotuskohta saattaa punoittaa ja aristaa. Pistoksen jälkeen voi esiintyä myös päänsärkyä, lihaskipua ja kuumetta. Nenäsumuterokotteen jälkeen nenä voi olla tukkoinen ja nuhainen. Vakavat haitat kuten vakava allerginen reaktio, anafylaksia, ovat hyvin harvinaisia.

Teksti: Iirs Jouhilampi

Kuva: Unsplash