Monilääkitys on ikääntyneillä yleistä

Viidesosa suomalaisista 75 vuotta täyttäneistä on monilääkittyjä. Tällöin henkilöllä on säännöllisessä käytössä yli 10 erilaista lääkettä. Riskit lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksille kasvavat samalla kun lääkityslista pitenee. Monilääkitys ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita riskialtista tai huonoa asiaa, muistuttaa Fimean asiantuntija JOHANNA JYRKKÄ

Monilääkityksessä on tärkeää, että lääkehoidon kokonaisuutta seurataan ja kaikkien käytössä olevien lääkkeiden tarvetta, oikeaa käyttöä ja mahdollisia riskejä arvioidaan säännöllisesti.

– Useita sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, keuhkosairauksia ja diabetesta hoidetaan yleensä useammalla kuin yhdellä lääkkeellä. Monissa tapauksissa monilääkitys on aiheellista ja välttämätöntä henkilön terveydentilan kannalta, farmasian dosentti ja Fimean tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Johanna Jyrkkä kertoo.

Useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö lisää kuitenkin lääkehoitoon liittyviä riskejä, etenkin lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutusten mahdollisuutta. Lisäksi iän tuomat fysiologiset muutokset kehossa ja aineenvaihdunnassa tekevät ikääntyneistä alttiimpia haittavaikutuksille, samalla kun lääkehoitoa vaativia sairauksia esiintyy oletettavasti aiempaa enemmän.

MONILÄÄKITYKSEN RISKIT

Iästä ja terveydentilasta riippumatta turvallisen lääkehoidon ytimessä on lääkityskokonaisuuden säännöllinen arviointi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, yleensä vähintään kerran vuodessa. Useita lääkkeitä samanaikaisesti käyttävien on tärkeää ylläpitää lääkityslista ajantasaisena. Näin pystytään välttämään tilanteita, joissa lääkkeitä on käytössä todellista tarvetta enemmän. Tarpeeton monilääkitystilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun lääkkeet ovat usean eri lääkärin määräämiä ja samoihin vaivoihin tarkoitettuja.

Jyrkkä kertoo, että myös oman tai läheisen vointia ja oireilua tulee tarkkailla lääkehoidon muutosten yhteydessä. Joskus saattaa syntyä kierteitä, joissa lääkkeistä johtuvia haittavaikutuksia hoidetaan tätä tiedostamatta ja määrätään oireisiin uusi lääke. Esimerkiksi erilaiset kipulääkitykset, näiden yhdistelmät sekä liian tehokas verenpainelääkitys saattavat aiheuttaa huimausta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot osoittavat, että noin viidesosa 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista käyttää säännöllisesti kymmentä tai useampaa erilaista lääkevalmistetta. Monilääkityksen yleistymisen taustalla vaikuttavat väestön eliniän kasvu, suurten ikäluokkien ikääntyminen sekä lääketieteen kehittyminen.

APTEEKIT JA LÄÄKITYSTURVALLISUUS

Potilaiden lääkitystiedot eivät aina kulje saumattomasti hoitavien tahojen ja erilaisten järjestelmien välillä, mikä haastaa lääkitysturvallisuutta ja lääkehoidon kokonaisuuden arviointia niin potilaan kuin myös terveydenhuollon näkökulmasta.

Jyrkkä toteaakin, että apteekeilla on merkittävä rooli lääkitysturvallisuudessa, sillä usein juuri apteekeissa huomataan lääkkeiden mahdolliset yhteisvaikutusriskit ja muut ongelmatilanteet.

– Lääkärin vastaanotolla “valkotakkipelko” on edelleen yleistä. Apteekit ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa kynnys kysyä lääkitysasioista on matala. Usein myös asioidaan samassa apteekissa, jolloin pystytään seuraamaan asiakkaan ostotapahtumia ja huomaamaan, mikäli lääkehoidossa ilmenee ongelmia, esimerkiksi, jos lääkkeitä on käytetty liikaa tai liian vähän, Jyrkkä toteaa.

Jyrkän mukaan apteekkien osaamista ja asiantuntijuutta tulisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän, jotta terveydenhuollon resurssipulaa pystyttäisiin keventämään.

– Lääkehoidon kokonaisuuden arviointi vie aikaa, eikä nykyisessä terveydenhuollon resurssipulassa ole läheskään aina tarpeeksi aikaa tähän. Monia päivystyskäyntejä olisi mahdollista välttää lääkitysturvallisuutta edistämällä. Tässä apteekkien rooli on jo nyt tärkeä.

Kansallisen lääkitysturvallisuuden edistämiseksi THL ohjaa Kanta-lääkityslista-uudistusta, joka tulee käyttöön kokonaisuudessaan viimeistään vuonna 2027. Kanta-lääkityslista on verkossa oleva ajantasainen yhteenveto henkilön lääkkeistä ja niihin liittyvistä merkinnöistä.

LUOTETTAVAA TIETOA LÄÄKKEISTÄ

Lääke75+ -sivusto on Fimean tietotuote, joka sisältää yli 450 lääkeaineen luokittelun ja kertoo lääkeaineen soveltuvuudesta iäkkäille. Sivusto on maksuton ja kaikille avoin. Lääkeaineet on luokiteltu A-, B-, C- ja D-luokkiin, joita jokaista kuvastaa oma värinsä – punainen kuvastaa lääkeainetta, jonka käyttöä tulisi välttää iäkkäillä.

– Vaikka oma lääke löytyisi punaisena tietokannasta, on tärkeää muistaa, että lääkehoidon suhteen on aina keskusteltava terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Joissakin tapauksissa lääkeaine voi olla välttämätön, jolloin tätä on käytettävä riskeistä huolimatta. Nämä asiat arvioi aina hoitava lääkäri, eikä lääkemääräyksiä tule muuttaa omin päin ilman hoitavan tahon ohjeistusta, Jyrkkä ohjeistaa.

Lääkkeisiin liittyvien kysymysten kanssa ei kannata jäädä yksin.

– Pienistäkin oireista, joiden epäilee johtuvan lääkkeestä, kannattaa aina kertoa. Apteekin henkilökunta auttaa, ohjeistaa ja tarvittaessa pystyy myös olemaan yhteydessä hoitavaan lääkäriin, Jyrkkä kannustaa.

Teksti: Ella Laine

Kuva: Dreamstime