Korvat eivät kulu käytössä

Kuulon heikkeneminen ikääntyessä koskettaa meitä kaikkia. Äkillinen kuulon aleneminen voi johtua esimerkiksi flunssasta. Erikoislääkäri JAAKKO SALONEN kertoo, että korvien suojaaminen voimakkaalta melulta on paras keino ehkäistä kuulon heikkenemistä. Hän kuitenkin muistuttaa, että korvat eivät kulu käytössä.

Kuuloaistin avulla saamme tietoa ympäröivästä maailmasta. Äänet kulkevat korvakäytävää pitkin tärykalvolle, jonka värähtely vie viestiä eteenpäin kuuloluiden kautta sisäkorvan aistin soluille ja kuulohermojen välittäminä aivoihin, jossa tiedostamme sen, mitä kuulemme.

Kuulon heikkeneminen on luontaista ikääntyessä ja ikäkuulo onkin yleisin kuuloon liittyvä vaiva. Kuulovammat voivat olla myös synnynnäisiä tai perinnöllisiä, jolloin ne huomataan jo lapsilla. Aikuisiässä kuulon huonontuminen voi johtua sisäkorvan tai kuulohermon vaurioitumisesta, joihin kuuluu esimerkiksi Ménièren tauti. Kuuloluuketjun ja sisäkorvan toimintaa voi heikentää myös sisäkorvaa ympäröivän luun sairaus, otoskleroosi.

– Kuulon heikkenemistä aiheuttavat myös korvakäytävän ja välikorvan tulehdukset. Väliaikainen kuulon aleneminen voi aiheutua esimerkiksi korvakäytävän vahatulpasta tai flunssan aiheuttamasta tukkoisuudesta. Lääkehoidot, kuten särkylääkkeet, antibiootit, syöpälääkkeet tai nesteenpoistolääkkeet, voivat aiheuttaa väliaikaista tai pysyvää kuulovikaa, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jaakko Salonen, joka toimii Turun yliopistollisen keskussairaalan kuulokeskuksen vastaavana lääkärinä.

Noin 10 prosenttia väestöstä kärsii jonkin asteisesta tinnituksesta. Se ei kuitenkaan ole kuulovika vaan oire, joka aiheutuu yleensä sisäkorvan vaurioista, jossa vaurion takia toimettomaksi jääneet kuulohermot antavat tyhjäkäynnin takia virheellisen ääniviestin aivoille.

YLEISIÄ TERVEYSONGELMIA

Kuuloviat ovat yleisiä terveysongelmia. Kuuloliiton tilaston mukaan jonkinasteisesta kuulon alenemisesta kärsii yli 800 000 suomalaista. Kuulokojetta käyttää noin 70 000 henkilöä, mutta siitä olisi hyötyä jopa noin 300 000 henkilölle.

Kuulo alkaa heiketä 60 ikävuoden jälkeen. Eläkeikäisistä noin joka kolmas kärsii ainakin osittaisesta kuulonalenemasta ja yli 75-vuotiailla kuulo on jo selvästi heikentynyt.

Salonen on TYKSin kuulokeskuksessa huomannut, että lasten toistuvat välikorvan tulehdukset hoidetaan nykyään tehokkaasti, eikä niistä aiheudu kuulon heikkenemistä. Maahanmuuttajilla on havaittavissa välikorvan tulehdusten aiheuttamia kuuloluiden vaurioita, koska lähtömaassa terveydenhoidon tilanne on ollut huonolla tasolla.

IKÄKUULO JA TYÖTERVEYS

Salonen kuvailee ikäkuuloa luonnolliseksi kehitysvaiheeksi. Se etenee hitaasti ja ensimmäiseksi heikkenee kyky kuulla korkeita ääniä. Läheiset huomaavat ikääntyneen kuulon heikkenemisen myös siitä, ettei hän erota puhetta, jos ympärillä on hälyä tai siitä, että television ääni on hyvin voimakkaalla.

– Väestön vanhetessa ikäkuuloon ja työperäiseen kuulon alenemiseen liittyvät kuulo-ongelmat tulevat vielä jonkin aikaa kasvamaan. Esimerkiksi 1960- ja 70-luvuilla ei meluisissa töissä käytetty kuulosuojaimia, ja telakkatyöläisilläkin saattoi olla vain pumpulia korvissaan. Nykyään työturvallisuudessa onneksi painotetaan kuulon suojaamista, Salonen kertoo.

Ikäkuuloon auttaa kuulokojeen käyttö. Varsinaista hoitoa ikäkuuloon ei ole, mutta kuulosolujen hyvinvointia voi edistää suojautumalla jatkuvalta ja myös äkilliseltä melulta. Kun voimakkaalle melulle altistumisen pitää kurissa, voi ikään liittyvää huonokuuloisuutta siirtää eteenpäin.

KUULOSUOJAIMET TÄRKEITÄ

Kuulokkeilla kuuntelun epäillään huonontavan nuorison kuuloa. Salonen ei kuitenkaan ole havainnut kuulokeskuksessa, että korvan päällä olevien tai nappikuulokkeiden käytöllä olisi ollut suoraa yhteyttä kuulovikojen syntyyn. Tutkimustulostenkaan mukaan kuulokkeet eivät aiheuta ongelmia.

– Korvat eivät kulu käytössä. Tärkeintä on se, että esimerkiksi musiikkia kuunnellaan järkevällä voimakkuudella. Tietämys on tässä kasvanut paljon, ja esimerkiksi konserteissa ja festivaaleilla käytetään yleisesti kuulosuojaimia. Niitähän myydään apteekeissakin, Salonen toteaa.

Hän on tyytyväinen myös siitä, että muissakin hetkellistä voimakasta melua aiheuttavissa harrastuksissa, kuten metsästyksessä, käytetään suojaimia.

Kuulosuojamia tulee käyttää, jos päivittäinen kahdeksan tuntia kestävä melulle altistuminen ylittää 85 desibelin rajan. Esimerkiksi konserttien ja ravintoloiden äänitasot ovat noin 90–100 desibeliä, joten niissä jo kahden tunnin oleskelu aiheuttaa riskin. Isokaliiperisen aseen taso voi olla jopa 170 desibeliä.

LIIKA ITSEHOITO HAITAKSI

Korvien ja kuulon itsehoitoon Salonen suosittelee vain kuulon suojausta ja hyviä elämäntapoja, jotta välttyy esimerkiksi tulehduksilta. Näin sisäkorvan aistinkarvasolujen tuhoutumista voi ehkäistä.

Salonen on huolissaan siitä, että vanupuikkoja käytetään huolettomasti ja usein turhaan. Niillä voidaan jopa vahingoittaa tärykalvoja. Suihkun jälkeen riittää, että pyyheliinan kulmalla kuivaa korvakäytävän suun.

– Usein korvia puhdistetaan liikaa eli korvakäytävää suojeleva vaha poistetaan. Kaikki vaikku ei ole pahasta. Jos vaikusta ei ole haittaa, niin sen voi vain antaa olla. Korvien kutina saattaa johtua siitä, että suojaavaa vahaa ei ole. Apteekista saatava korvaöljy sopii korvavahan puhdistamiseen, jos sille on tarvetta. Sitä voi käyttää säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa tai tarpeen mukaan, Salonen kertoo.

Jos korvassa on vahatulppa, joka heikentää kuuloa, voi sitä pehmentää korvatipoilla ja vain huuhtoa vedellä pois. Pahasti tukkeutuneen korvan avaamiseen tarvitaan ammattilaista.

– Kuulosuojainten käyttö melussa on tärkeintä niin työssä kuin vapaa-ajallakin, Salonen tiivistää.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime