Kevätaurinko voi näkyä ja kutittaa iholla

Kevätauringolle altistuminen voi näkyä iholla punoittavina läiskinä ja aiheuttaa ihon kutinaa. Monimuotoinen valoihottuma on yllättävän yleistä, ja yleensä se vaivaa juuri keväällä ja alkukesästä. Oireisiin auttaa itsehoito ja ihon tottuminen aurinkoon.

Valoihottumat ovat yleensä auringon aiheuttamia, mutta pahimmillaan osa kärsii jopa päivänvalon eli näkyvän valon vaikutuksista. Yleisin niin sanotuista valoihottumista ja aurinkoihottumista on monimuotoinen valoihottuma (MMV), jonka lievästä muodosta kärsii viidennes suomalaisista jossain vaiheessa elämäänsä. Valoihottumaa aiheuttaa auringon UVB- ja UVA-säteily.

Tyypillisissä valoihottuman oireissa auringolle altistuneille ihoalueille, kuten kaulaan, dekolteehen tai olkapäihin ja käsivarsiin, nousee muutaman tunnin sisällä punoittavaa, läiskäistä tai näppyläistä ihottumaa. Kohta kutisee yleensä voimakkaasti.

VALOIHOTTUMA YLEISIN

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs kertoo, että useimmat saavat valoihottuman oireita alle 30 vuoden iässä ja allergia rauhoittuu vanhetessa. Poikkeuksia ovat pikkupojat, joille valoihottumasta saattaa aiheutua jopa rakkuloita korvalehtiin.

– Monimuotoinen valoihottuma on valoallergioista yleisin, mutta on olemassa myös esimerkiksi valonokkosihottuma sekä valokosketusihottuma, joka syntyy valon ja jonkin kemikaalin yhteisvaikutuksesta, Ijäs sanoo.

Tietyt lääkeaineet voivat myös herkistää auringolle ja aiheuttaa valolääkeihottumaa osalla lääkkeiden käyttäjistä. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi osa antibiooteista, epilepsialääkkeistä, masennuslääkkeistä ja aknen sekä psoriasiksen hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä. Myös kipuvoiteet  voivat reagoida auringon valon kanssa. Ijäs korostaa, ettei lääkkeitä saa jättää ottamatta valosta aiheutuvien oireiden takia.

– Muissa kuin selvästi monimuotoisessa valoihottumassa on tärkeää selvittää, millaisesta taustasta valon aiheuttamassa allergiassa on kyse. Näin oireita voidaan hoitaa, kun ymmärretään, mistä on kyse, Ijäs täsmentää.

IHON SUOJAUS TÄRKEÄÄ

Paras tapa ehkäistä auringon aiheuttamia ihoreaktioita on suojautua UV-säteilyltä vaatteilla, varjossa olemisella ja korkeasuojakertoimisella aurinkovoiteella. Jos oireet ovat voimakkaita, voi ulkona olemista ajoittaa myös enemmän iltaan tai ainakin välttää oleskelua keskipäivän aikaan, kun UV-indeksin arvo on korkeimmillaan.

– Lievissä tapauksissa ihoreaktio häviää muutamassa päivässä eikä välttämättä tulee enää uudelleen, kun iho karaistuu kesän edetessä. Toisilla altistuminen aiheuttaa oireita läpi kesän. Ihottuma saattaa tulla uudelleen seuraavana keväänä.

Ijäs muistuttaa, että on hyvä muistaa etelään matkustaessa, ettei iho ole talvella saanut aurinkoa. Suomea eteläisemmissä maissa UV-säteily on myös voimakkaampaa kuin meillä. Valoihottuman lisäksi pitää varoa ihon palamista auringossa.

Ijäs suosittelee seuraamaan Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin ennustetta, joka kertoo UV-säteilyn voimakkuudesta.

ITSEHOITO YLEENSÄ RIITTÄÄ

Tärkein osa valoihottuman hoitoa on suojautuminen. Jos ihottumaa kuitenkin pääsee muodostumaan, riittää yleensä ihotyypin mukainen itsehoito esimerkiksi apteeksista ilman reseptiä saatavilla tuotteilla. Ijäs suosittelee hydrokortisonia sisältävää voidetta oireiden hoitoon. Tarvittaessa voidaan käyttää myös reseptillä saatavaa voimakkaampaa kortisonivoidetta. Valonokkosihottumassa tarvitaan toisinaan antihistamiineja. Kutisevaa ihoa ei saisi raapia, ettei iho ärsyynny ja ettei rikkonainen iho pääse tulehtumaan.

Lievät tapaukset eivät Ijäksen mukaan yleensä kaipaa lääkärin tutkimuksia.

– Jos ihottuman kanssa pärjäilee, riittää itsehoito. Oireet yleensä hellittävät parissa päivässä, Ijäs sanoo.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi

Kuva: Dreamstime