Hyvä lihaskunto antaa voimaa arkeen

Hyvä lihaskunto on fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin perusta. Fysioterapeutti KARI NIEMI kertoo lihasvoiman auttavan meitä selviytymään päivittäisistä toimista niin, että energiaa jää myös vapaa-aikaan. Voimaharjoittelun lisäksi muu liikunta ja arjen toimet, kuten siivous ja pihatyöt, käyvät treenistä.

Kun OMT-fysioterapeutti Kari Niemeltä kysyy, mikä merkitys lihaskunnolla on työkyvyn ylläpitämisessä ja jaksamisessa, on listaus pitkä ja kokonaisvaltainen. Luettelo alkaa liikkuvuuden ja tasapainon paranemisesta, voiman lisääntymisestä, luiden sekä tuki- ja sidekudosten vahvistumisesta ja jatkuu kognitiivisten toimintojen ylläpitoon ja paranemiseen. Hyvään lihasvoimaan ja -kestävyyteen liittyvät myös nivelten hyvinvointi ja toimivuus sekä painonhallinta. Lihaskuntoharjoittelua kutsutaankin terveysliikunnaksi ja aivojumpaksi.

– Hyvä lihaskunto alentaa diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiä ja alentaa verenpainetta. Jopa ennenaikaisen kuoleman riski vähenee 10–17 prosenttia. Liikunnalla on yhteys myös matala-asteisen tulehduksen hillitsemiseen ja ehkäisyyn, Niemi jatkaa listausta.

LIHASKUNTO TUKEE TASAPAINOA

Niemi on työssään nähnyt, että hyvä lihaskunto helpottaa elämää kaikenikäisillä ja kaikenlaista työtä tekevillä. Lihasvoimaharjoituksesta on siis apua myös fyysistä työtä tekeville. Vastaavasti istumatyötä tekevien kunto romahtaa, jos voimantuotto on nollassa. Lihaksia pitää käyttää. Kriittisenä ikäpisteenä hän pitää 60:tä vuotta. Viimeistään silloin pitäisi havahtua lihaskunnon merkitykseen ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin.

Niemi tapaa asiakkaitaan Turussa Terveystalo Pulssissa sekä Salossa vastaanotollaan.

– Jos kuntosalilla käynti ei heti innosta, voi lihaskuntoa harjoittaa esimerkiksi pihatöissä tai siivouksessa. Portaat kannattaa valita hissin sijaan. Oivallisia liikuntalajeja ovat hiihto, laskettelu, tanssi sekä pallo- ja mailapelit. Kävely on hyvä, koska se parantaa myös aerobista kuntoa ja samalla tulee ulkoiltua, Niemi kannustaa.

Talven liukkailla keleillä moni on huomannut lihasvoiman merkityksen tasapainon pitämisessä. Niemi toteaakin, että lihasvoima tukee nopeutta, kun liukastuessa pitää reagoida nopeasti. Tasapainoharjoitteiden lisäksi voi harjoitella myös erilaisia silmien liikkeitä, joilla on merkitystä nopeaan reagoimiseen tasapainon horjuessa. Esimerkiksi päänsärky tai niska- ja hartiajumitkin saattavat johtua silmien lihasten jännityksestä.

KEVYESTI, MUTTA TAVOITTEELLISESTI

Kipu tuo asiakkaat fysioterapeutin vastaanotolle. Niemi kertoo, että liikunta ja lihasvoiman vahvistaminen on lääke moneen vaivaan. Tärkeintä Niemen mukaan on kuitenkin löytää ensin syy kipuun, eikä hoitaa vain oireita. Tyypillisimmin asiakkaat kaipaavat apua niska-, selkä- ja polvioireissa sekä olkapääkivuissa. Niemi hoitaa myös päänsärkyä ja huimausta.

– Liikunnan lisäksi ravinnolla ja unella on keskeinen merkitys hyvinvoinnissa. Pelkkä treeni ei riitä, Niemi toteaa ja muistuttaa lautasmallin noudattamisesta.

Hän korostaa, että liikunta on hyvä aloittaa kevyesti, mutta tavoitteellisesti. Jos kunto on päässyt rapautumaan, ei kannata treenata lihaskipuihin asti. Kipu on liikkumisessa hyvä rajoitin, mutta sitä ei kannata pelätä. Nivelrikkoisella polvella voi käydä kuntosalilla. Niemi kokee kuntosalilla monipuolisen koko vartaloon kohdistuvan harjoittelun hyväksi tavaksi aloittaa liikkuminen. Hän muistuttaa, että kotonakin voi harjoitella. Siihen riittää kuminauha, kahvakuula ja käsipainot.

– Itse kannustan liikkumaan pienin askelin, omaa tavoitetta miettien. Yksi kerta ja vaikka viisitoista minuuttia liikuntaa on enemmän kuin ei mitään. Asiakkaiden kanssa keskustellessa tulee toisinaan esiin turhiakin pelkoja liikkumisesta ja voimaharjoittelusta. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, Niemi vakuuttaa.

Teksti: Johanna Pelto-Timperi